Pärjääkö peruskäyttäjä Linuxin kanssa?

Setä palaa kehiin ja kirjoittaa lyhyesti, miten sai isänsä käyttämään Linuxia. Käytän tässä tekstissä usein sanaa Linux, joka merkitsee lähinnä käyttöjärjestelmän ydintä, kerneliä. Linux-jakeluja on olemassa satoja, mutta kaikkia niitä yhdistää se, että ne käyttävät Linux-ydintä. Erot tulevat mm. siitä, mitä ohjelmia niiden mukana tulee, mitä työpöytäympäristöä ne käyttävät ja mikä paketinhallintaohjelma niissä on (Debian-pohjaisissa esim. apt-get, Fedorassa yum, Gentoossa emerge).

Isäni ei ole juurikaan tietokoneista piitannut mutta viime vuoden puolella hän kysyi, joutaisiko vanha koneeni hänelle nettikäyttöön. Vastasin, että mikäpä jottei, mutta ko. kone tulee sitten Linux-käyttöjärjestelmällä, ei Windowsilla. Selitin, että sillä käyttää nettiä oikein hyvin ja tekee ne temput, mitä hän tarvitsee. Vastalauseita ei kuulunut ollenkaan. Olenkin sitä mieltä, että peruskäyttäjää ei juurikaan kiinnosta, mikä järjestelmä siellä koneella on, kunhan koneella voi tehdä niitä asioita, mitä haluaa.

Vanha pöytämallin tietokoneeni on vuodelta 1999, Pentium III 450 MHz prosessorilla, 256 Mt keskusmuistilla, 2001 hankitulla 30 Gt kovalevyllä ja jollain nVidian perusnäytönohjaimella, jonka sain kaveriltani viime syksynä. Koneessa on myös CD-RW- ja DVD-asemat. Uutena hommasin 19" TFT-näytön 200 eurolla (vanhaa "kiuasta" en suositellut).

Asensin koneelle Xubuntun, jota on mainostettu kevyemmäksi kuin Ubuntua. Xubuntussa työpöytäympäristönä toimii Xfce, Ubuntussa GNOME. Molemmat tosin pohjautuvat samaan toolkitiin, GTK+:iin. Ikkunointimanagerina Xfce käyttää Xfwm4:ia, GNOME puolestaan Metacitya. Xubuntun on luvattu toimivan hyvin 128 Mt keskusmuistilla, joten 256 Mt pitäisi riittää oikein mainiosti.

Asennus sujui oikein mukavasti ja kesti kaikkiaan hieman yli tunnin, jonka jälkeen meni vielä suunnilleen toinen tunti muutamien lisäpakettien, koodekkien ja Firefoxin pluginien asentamiseen. Isäni käyttää lähinnä Firefoxia, mutta asensin lisäksi OpenOffice.org:n (toimisto-ohjelmapaketti) kokonaisuudessaan sekä Skypen (internetpuhelin/pikaviestin), gThumbin (kuvien katseluun) ja VLC:n (videot sekä audiot). Xubuntussa tulee valmiina Abiword-tekstinkäsittelyohjelma, joka on varsin vikkelä käynnistymään ja ominaisuuksiltaan riittävä myös vaativaankin kotikäyttöön.

Isäni on nyt käyttänyt konetta noin kuukauden verran ja ollut tyytyväinen. Työpöydällä on kuvakkeet Firefoxiin, kotikansioon ja Abiword-ohjelmaan. Kone käynnistyy ikäisekseen kohtuullisen nopeasti: kirjautumisruutu tulee näkyviin noin minuutissa ja siitä menee 15-20 sekuntia, kun työpöytä on latautunut näkyviin ja konetta voi alkaa käyttää. Vertailun vuoksi Windows XP:n käynnistyminen ko. koneella vei aikoinaan ainakin tuplasti enemmän aikaa. Toki virustorjunnan käynnistyminen vaikutti asiaan, mutta siitä ei Xubuntussa onneksi tarvitsekaan huolehtia. Lisäksi isälläni on rajoitetut käyttöoikeudet tunnuksillaan, joten ei pitäisi olla pelkoa siitä, että hän saisi tehtyä järjestelmälle mitään peruuttamattoman ikävää.

Mielestäni kuka tahansa peruskäyttäjä voi käyttää koneellaan Linuxia, mutta alkuun pääseminen vaatii kaveria/sukulaista, joka tietää jonkin verran asioista. Linuxilla varustettuja koneita ei käytännössä missään mainosteta, joten Paavo Peruskäyttäjä kävelee kaupasta kainalossaan kone (huom! vähintään 2 GHz prosessorilla ja 1 Gt keskusmuistilla), johon on esiasennettu Windows Vista, tuo yököttävä tehosyöppö. Mielenkiintoista onkin, mihin Vista käyttää niin julmetusti prosessoritehoa ja keskusmuistia, jos visuaalisesti yhtä nätti Linux selviää huomattavasti vähemmällä.