Ubuntu koulutuskäyttöön

Olen työkseni pitänyt jo monelle ryhmälle tietotekniikan A- ja AB-ajokorttikursseja. Kurssien sisältönä on ollut mm. seuraavia asioita: käyttöjärjestelmän käyttö, internet ja sähköposti, tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka, tietokanta ja kuvankäsittely. Tarkempaa tietoa ajokorteista löydät Tieken sivuilta.

Koulutusluokan koneet on varustettu Windows XP -käyttöjärjestelmällä ja Microsoft Office (ensin 2002, nykyään 2003) -toimisto-ohjelmapaketilla. Koneet sisältävät myös melkoisen määrän ilmaisia ohjelmia, kuten OpenOffice, GIMP, Mozilla Firefox, Picasa ja Google Earth.

Tässä kirjoituksessa käsittelen Linux-jakeluista ainoastaan Ubuntua, muista minulla ei ole juurikaan kokemusta. Ajokortin voi suorittaa Linux-käyttöjärjestelmälläkin käyttämällä OpenOffice-toimisto-ohjelmapakettia. Docendon ajokorttikirjat tosin käsittelevät vain Windowsia ja Microsoft Officea ja menevät niiden ehdoilla. Kollegani kanssa olemme keskustelleet Linux/OpenOffice yhdistelmästä, mutta kollegani on sitä mieltä, ettei se kannata. Hän (ja monet muutkin) vetoaa siihen, että Linuxin mainitseminen esim. vanhemmanpuoleiselle henkilölle voi olla liian kova järkytys. OpenOfficeahan sinänsä voi opetuksessa käyttää, sillä sama paketti löytyy sekä Windowsille että Linuxille. Koulutuskäyttöä ajatellen en ymmärrä, miksi Linux kuitenkaan olisi "liian hankala". Ylläpitohan tapahtuisi meidän yrityksen osaavan henkilökunnan toimesta. Ja tekstinkäsittelyhän ei ole sama asia kuin Word, eikä taulukkolaskenta ole yhtä kuin Excel. Vaikka sinänsä ovat mielestäni hyviä ohjelmia, varsinkin Excel.

Tietotekniikan A-ajokortin moduulissa Laitteen käyttö ja tiedonhallinta määritellään vaadittavat taidot: käyttöliittymän hallinta, ohjauspaneelin tuntemus, apuohjelmien käyttö, leikepöydän käyttö, kansioiden hallinta, tiedostojen käsittely, tallennusvälineet, oman tietokoneen ja verkkoympäristön ymmärtäminen, tietoturva ja ohjetoiminto. Ubuntun ja Windowsin välillä ei ole suuria eroja kansioiden luomisessa, tiedostojen kopioinnissa, siirtämisessä ja poistamisessa. Itse tiedostojärjestelmä kuitenkin on erilainen. Linuxissa käytetään tallennuspaikkana käyttäjätunnuskohtaista kansiota, joka on varsin loogista. Mitään C- tai D-asemia ei ole, kuten Windowsissa. Tiedostoselain on mielestäni helppokäyttöisempi kuin Windowsin resurssienhallinta. Ubuntun eduksi on myös järkevä päävalikko, jossa ohjelmat ovat ryhmiteltyinä käyttötarkoituksen mukaan (Grafiikka, Internet, Toimisto jne.). Käyttöliittymän hallinta on hyvin pitkälle samanlaista kuin Windowsissa kuvakkeineen, valikkoineen, ikkunoineen. Tietoturvasta huolehtii rajoitetut käyttäjäoikeudet (ohjelmien asentaminen vaatii pääkäyttäjän salasanaa), Linuxen ytimeen sisäänrakennettu palomuuri sekä käytännössä viruksettomuus. Virustorjuntaohjelma Linuxille löytyy, mutta ainakaan toistaiseksi en ole kokenut tarvetta asentaa sitä.

En siis näe mitään erityistä syytä, miksei koulutuskäytössä voisi olla Linuxia. Siirtyminen Windowsiin ei toisi mitään mullistavaa uutta, paitsi että resurssienhallintaohjelma on siellä sekavampi ja päävalikko typerämpi, koska ohjelmia ei ole ryhmitelty. Ja jos tottuu Linuxissa käyttämään virtuaalisia työpöytiä ohjelmien jaotteluun, palaaminen XP:n käyttäjäksi voi tuntua kurjalta. Vistasta minulla ei ole kokemusta sen asian suhteen.

Opettajaa hyödyttävinä asioina voisi mainita mm. Beryl-ikkunointimanagerin käyttö (en ole vielä asentanut uusinta uutta, Compiz Fusionia, siinä ominaisuuksia vaikutti olevan vielä enemmän). Miltä kuulostaa mahdollisuus havainnollistaa opetusta piirtelemällä? Berylin annotate-plugin tarjoaa sen mahdollisuuden ja kuulemma Windowsillekin jotain vastaavaa löytyy. Myös kuvakaappauksen ottaminen itse määritellyltä alueelta ei ole pöllömpää. Säästää aikaa, kun ei tarvitse jälkeenpäin rajata kuvankäsittelyohjelmalla.

Yleistä käytettävyyttä parantaa myös Expose-tyyppinen toiminto, jolla avoimet ohjelmat näytetään pienennettyinä. Muitakin ohjelman vaihtamiseen liittyviä toimintoja on, jotka ovat mielestäni parempia kuin mitkään XP:ssä käytetyistä tavoista. Yksi tapa vastaa hieman Vistan Flip-toimintoa. Siirtymisessä virtuaalisesta työpöydästä toiseen voi käyttää havainnollistavaa kuutionpyöritystä.

Liiketoimminan näkökulmasta hyvältä kuulostaa myös se, että käyttöjärjestelmä ja ohjelmat ovat ilmaisia! Ylläpidollisesti ajatellen kaikki tärkeät päivitykset on helppo hoitaa, koska järjestelmä huolehtii siitä itse. Jos GIMP-kuvankäsittelyohjelmaan on tullut päivitys, niin järjestelmä muistuttaa siitä itse ja pyytää asentamaan päivitykset. Etätyöpöytää en ole vielä itse käyttänyt, mutta uskon, että sillä hoituisi kätevästi järjestelmän etähallinta. Mahdollisuus olisi rakentaa myös LTSP-järjestelmä, jossa on yksi palvelin ja tietokonepäätteitä, joilla otetaan yhteys palvelimeen. Jokaiselle olisi omat tunnukset ja oma "työpöytä" ja tallennuskansio. Kortepohjan koulussa tällaista järjestelmää testattiin viime lukuvuonna (http://www.peda.net/veraja/jyvaskyla/kortepohja/opetus/linux).

Setä on puhunut.