Joululahjoja

Vuosi 2007 alkaa olla lopuillaan. Blogiväsymys iski joskus syksyllä. Ei ole jaksanut kirjoittaa, kun ei ole ollut intoa kirjoittaa mitään perusteellisesti tai hienosti. Ei ole nytkään. Joitakin pieniä juttuja vain höpöttelen. Muut ihmiset saavat harrastaa tyylikkäitä "bloggauksia" ja mahtipontista asiantuntevuuttaa. :) Minä tyydyn jotain raapustamaan... tuskin kukaan edes lukee näitä.

Vuosi on ollut antoisakin. Pukki toi eilen lahjaksi leipomiskirjan, kauluspaidan ja käsipyyhkeen. Ei hullumpaa. Aiemmin sain lahjaksi oman suloisen pojan, joka on nyt reilun 5 viikon ikäinen. Poju koettelee joskus isukin hermoja yöllisillä valvomishetkillä, mutta on se kuitenkin ihmeellinen.

Tietoteknisistä "lahjoista" parhaimpia: kaverini innostui lopulta asentamaan Ubuntun koneelleen. Alkuinnostus on vaikuttanut melkoiselta, Windowsin käyttäminen kuulemma on alkanut tuntua nahkealta. Omalle isälle annoin vanhan tietokoneeni. Asensin siihen Xubuntun. Järjestelmän pitäisi olla toimiva ja tietoturvallinen, isäni kun ei tietotekniikkaa kovin paljon tunne.

Isyyslomani jatkuu vielä kaksi viikkoa. Uusi vuosi tulee ja uudet kujeet myös.

Medialukutaito

Nykyisin monet meistä seuraavat uutisia, uutiskirjeitä, mielipidekirjoituksia, blogeja yms. monella eri tavalla - televisiosta, internetistä, radiosta, lehdistä. Aiheita on lukemattomia ja mielipiteitä asioista yhtä monta. Yhtä totuutta ei kaikissa asioissa ole. Esimerkiksi väite "koira on mukavampi lemmikkieläin kuin kissa" ei ole totuus, mutta ei ole myöskään väärin väittää niin. Kyseessä on makuasia. Ja niistähän tunnetusti voi kiistellä vaikka kuinka pitkään. Eri asia on, onko semmoinen järkevää. Mutta yhtä kaikki, ihmiset haluavat keskustella mielipideasioista, ja varmaan usein haluavat, että muutkin ovat samaa mieltä. Halutaan siis hyväksyntää omille mielipiteille.

Miten kaikki edellä mainittu sitten liittyy tämän blogin otsikkoon, medialukutaitoon? Olen huomannut, kuinka helposti kallistun jonkin asian kannalle, kun perustelut näyttävät hyviltä. Toisin sanoen, ihminen on manipuloitavissa. Tai sanotaan, että ihmisen mielipiteisiin voi vaikuttaa hyvillä perusteluilla.

Mitä sitten on (kriittinen) medialukutaito? Periaatteessa se on helppo ymmärtää. Se tarkoittaa sitä, että tietoverkkojen käyttäjä oppii erottamaan tärkeän tiedon vähemmän tärkeästä, löytämään oleellisimman tiedon tietomassasta ja muodostamaan oman näkemyksensä asioista. (Kursivoitu teksti on lainattu e-Oppimisen verkkosivuilta)

Luin tällä viikolla kaksi artikkelia Macworldin verkkosivuilta. Ensimmäinen oli otsikoitu It's official: Apple is the new Microsoft (Se on virallista: Apple on uusi Microsoft). Toisen otsikko puolestaan kuului näin: Why Apple isn't the new Microsoft (Miksi Apple ei ole uusi Microsoft). Kuten otsikoista voitte päätellä, toinen kirjoitus on vastaus ensimmäiseen. Ensimmäisessä kirjoituksessa Applea syytetään "monopolismista" mm. siksi, että kaikkea Applelta ostettua musiikkia varten tarvitsee iTunes-ohjelman ja jos ostaa iPod-soittimen, siihenkin tarvitaan iTunesia. Kirjoituksessa Applea syytetään myös siitä, että se on kopioinut ideoita muilta. Esimerkkinä käytetään Applen markkinoille tuomaa iPhone-kännykkää, jota on markkinoitu innovatiivisena kosketusnäyttöpuhelimena. Lopuksi kirjoittaja kuitenkin kertoo tukevansa Applea ja sanoo, että se on ansainnut asemansa monopolistina, ideoiden kopioijana ja "isottelijana". (Is Apple a monopolist, copycat and bully? Yes, and deservedly so.) Toisessa kirjoituksessa tietenkin kumotaan nämä väitteet hyvin perustellen yksi kerrallaan.

Jos lukee ensin ensimmäisen artikkeleista, on helppo yhtyä kirjoittajan väitteisiin ja mielipiteisiin. Ne vetoavat tunteisiin, kuten alaotsikolla Sorry dad, jossa kirjoittaja kertoo ostaneensa isälleen iPodin ja alkaa kertoa siihen liittyviä (negatiivisia) asioita, vaikka kertoo itsekin rakastavansa iPodia. Päivää myöhemmin luin sitten vastineen kirjoitukselle ja siihenkin minun oli helppo yhtyä, koska "vastaväitteet" vaikuttavat hyvin perustelluilta. En ole Applen fani, vaikka olenkin mielistynyt sen valmistamien tietokoneiden designiin ja pidän Mac OS X -käyttöjärjestelmää hyvänä ja helppokäyttöisenä. Pystyn tarkastelemaan molempia kirjoituksia suht neutraalisti.

Kriittiseen medialukutaitoon mielestäni liittyykin olennaisesti seuraavia asiota:
- oma suhde asiaan, josta kirjoitetaan (jotain asiaa vastaan, neutraali vai sen puolella)
- uutislähde (blogikirjoitus, uutinen, asiantuntijan kirjoittama, jonkin yrityksen edustajan tuottama, Wikipedia jne.)
- uutislähteen suhde asiaan
- asioiden (syvällisempi) tarkistaminen muista lähteistä
- lukijan (siis sinun ja minun) yleinen asiantuntemus asiaan liittyen
- mielipiteiden erottaminen faktoista
- rivien välistä lukeminen (mitä jätetään sanomatta, ylikorostetaanko tai vähätelläänkö jotain asiaa)

Käytän aikaisemmin mainittuja Macworldin kirjoituksia esimerkkinä. Oma suhteeni on melko neutraali, mutta olen kuitenkin hienoisesti Applen puolella. Uutislähteenä ensimmäisessä kirjoituksessa on Macworldin sisarjulkaisun Computerworldin kirjoittaja, toisessa Macworldin kirjoittaja. Molemmat ovat toimittajia, tosin eri lehdissä. Computerworldin kirjoittaja uskaltaa antaa kritiikkiä Applelle ja väittää silti tukevansa sitä. Macworldin kirjoittaja puolestaan on täysin Applen puolella, kuten voisi olettaakin, onhan kyseessä Mac-asioihin erikoistunut lehti. Computerworldin kirjoittajan suhde asiaan on neutraalimpi, arvostelevampi, Macworldin kirjoittaja puolestaan kuulostaa fanaattisemmalta Applen kannattajalta. Syvällisempää tarkastelua kaikkiin asioihin en ole tehnyt, mutta vaimoni siskolla on iPod-soitin ja olen tietoinen sen "erikoisuuksista" kohtalaisen hyvin. Kerroin vaimolleni artikkelista ja hän pystyi vahvistamaan siihen liittyvät väitteet sinänsä tosiksi. Yleinen asiantuntemukseni tietotekniikasta on varsin hyvä, olenhan alan ammattilainen ja seuraan päivittäin tietotekniikan uutisia mm. seuraavista lähteistä: Digitoday, Tietoviikko, Linux Today, Ubuntu Geek, MacRumors, Macworld. Koska en käytä mp3-soittimia itse, en tiedä kaikkia niihin liittyviä asioita. Olen siinä mielessä "johdateltavissa". Computerworldin kirjoittajan kirjoituksesta löytyy myös selkeä esimerkki kirjoittajan omasta mielipiteestä: hän väittää iTunesia hitaimmaksi, kömpelöimmäksi ja vähiten intuitiiviseksi ohjelmaksi omassa järjestelmässään. Mitään mittaustuloksia tai käytettävyysanalyysiä asiasta ei ole, joten kyseessä täytyy olla mielipide. Rivien välistä lukemiseen käy esimerkkinä se, että iPhonea käytetään ylikorostavasti esimerkkinä siitä, että Apple kopioi ideoita muilta ja iPodia ja iTunesia käytetään esimerkkinä monopoliasemasta. Macworldin kirjoittaja avaa hyvin silmiä näkemään asioissa eri puolia mainitsemalla, että kenenkään ei tarvitse ostaa iPodia, tarjolla on paljon hyviä vaihtoehtojakin. iPod ei siis ole yhtä "pakollinen" kuin Windows-käyttöjärjestelmä, joka tulee käytännössä aina PC:n mukana.

Medialukutaitoaan voi kehittää, kuten muitakin taitoja. Yksi keino on se, jota edellä jo luettelomaisena tarjosinkin. Luetteloon voi varmasti lisätä vielä asioita, joita kannattaa huomioida. Sen jälkeen voitkin tulostaa sen seinällesi muistuttamaan sinua.

Setä on puhunut.

PS. Setä kehottaa kaikkia nörttejä tai muuten vain innokaita tietokoneen käyttäjiä unohtamaan joskus tietokoneasiat ja lähtemään vaikka marjastamaan luonnon helmaan. Parasta visuaalista ilotulitusta ja parhaat 3D-äänet tarjoaa uskomaton luonto, johon kuka tahansa voi joskus paeta tätä hektistä nykymenoa. Kuvittele itsesi marjaretken jälkeen istumaan laavulle, jossa nuotio iloisesti palaa, makkara käristyy ja kuuma kahvi kaatuu kurkkuun kuksasta. Linnut laulavat, metsä tuoksuu, järven pinta tarjoaa peilin katsojalleen... Se on elämää se!

Vistan "uudet" avut

Hieman huvittuneena ja osittain päätäni ihmetyksestä puistellen luin uusimmasta MikroBitistä (9/2007) artikkelin Vistan uudet avut.

Näitä uusia avuja ovat mm.
-Windows Calendar
-Windows valokuvakokoelmat
-Windows Mail
-Windows Movie Maker
-Windows DVD Maker
-Windows Media Center
-Windows ryhmätyötila
-Bitlocker
-Varmuuskopiointitoiminto
-kehittyneempi kuvakaappaustoiminto

Mitä siis 200-500 eurolla saan? Ja pistetään siihen vielä parisataa euroa päälle, kun hankin ensin lisää muistia (mielellään vähintään 1 Gt) ja kaksiytimisen prossun sekä paremman näytönohjaimen. Mitä uutta siis 400-700 eurolla saan?

Windows Calendar - johan se oli aikakin saada kunnon kalenteri. Vaimoni MacIntosh-koneessa tosin kunnollinen semmoinen on ollut koko sen parin vuoden ajan, mitä hän on konettaan käyttänyt. Ja itse tykkään käyttää Google-kalenteria. Sekin on ollut olemassa jo hyvän aikaa.

Windows valokuvakokoelmat - digikuvien organisointia varten tehty työkalu. Ideana ihan kiva. Mitä nyt Picasa on tarjonnut oikein hyvää vaihtoehtoa jo hyvän aikaa. Mac-puolella iPhoto on ikivanha keksintö ja Linuxistina olen käyttänyt varsin kelvollista F-Spotia jo hyvän aikaa. Ei sinänsä mitään uutta auringon alla.

Windows Mail - tähän otan suht neutraalin kannan. Outlookin jälkeen suhtaudun varauksella Microsoftin sähköpostiohjelmiin. Kehittynyt roskapostisuodin tosin vaikuttaa lupaavalta. Paatuneena GMailin käyttäjänä minun on kyllä todettava, että roskapostin suhteen minulla ei ole ollut ongelmia koko sen kahden ja puolen vuoden ajan, kun olen GMailia käyttänyt. Ja itse tykkään GMailin webbi-versiosta sen verran paljon, etten ole pitkään aikaan käyttänyt muuta. Jos käyttäisin, vaihtoehtoni olisi todennäköisesti Thunderbird.

Windows Movie Maker - herättää vieläkin kuvotuksensekaisia tunteita XP-ajoilta. Silloin ko. ohjelma kaatuili useamman kerran parin minuutin pituisen videon muokkaamissession aikana. Uskon, että ohjelma on siitä parantunut, mutta muokattuani muutaman videopätkän Mac OS X:n iMoviella, olin myyty mies. Linux-puolella en ole asiaa testannut vielä millään ohjelmalla, vaikka olenkin asentanut Kinon ja Cinelerran (ilmaisia molemmat). Movie Makerin vahvimpana puolena kirjoituksen perusteella pidän teräväpiirtokuvan käsittelyä, vaikka minulla ei teräväpiirtokameraa olekaan.

Windows DVD Maker - kuulostaa lämmitellyltä versiolta Macin iDVD:stä. Ei mitään uutta auringon alla. Linux-puolella olen kuullut ohjelmista nimeltä QDVDAuthor, DeVeDe ja DVD Styler. Kokemusta ei ole.

Windows Media Center - Mac-puolelta löytyy ainakin iMaceista mukana kaukosäädin, jolla voi soittaa iTunesista haluamiaan kappaleita sekä katsella videoita ja kuvia. Nätisti toimi erään tuttavan 24" iMacilla. Olohuoneeseen sopisi myös todellinen design-tuote Mac mini. Pieni ja sievä.

Windows ryhmätyötila - tämä on alue, joka on minulta oikeastaan täysin kokematta. Voi jakaa työpöydän tai asiakirjoja. Asiakirjojen jakamisesta on kyllä kokemusta Google Docsista, jota pidän erittäin näppäränä, vaikkakin sen toiminnallisuus on huomattavasti suppeampaa kuin OpenOfficessa tai MS Officessa. Siinä on kuitenkin mahdollisuus jakaa asiakirjoja useamman käyttäjän kesken ja muokata niitä vaikka yhtä aikaa. Windows ryhmätyötilassa kuulostaa näppärältä mahdollisuus luoda paikallinen langaton verkko, joka ei vaadi internet-yhteyttä.

Varmuuskopiointi - Mac OS X Leopardiin on luvattu Time Machine -varmuuskopiointityökalu. Windows on hieman edellä, koska Leopardia ei ole vielä(kään) julkaistu. Time Machinessa tosin tulee (lupauksien mukaan) olemaan pari edistyksellisempää toimintoa, se mm. muistaa miltä järjestelmä on näyttänyt minä tahansa päivänä. Se myös halutessasi salaa varmuuskopioidun datan. Linux-puolella en ole tutustunut varmuuskopiointiohjelmiin, mutta pikaisen googlettamisen jälkeen silmiin osui ainakin ohjelma nimeltä Simple Backup Suite.

Kehittynyt kuvakaappaustoiminto - mahdollistaa vapaavalintaisen alueen kaappaamisen. Toimintoon en ole päässyt tarkemmin tutustumaan, mutta lupaa lisäksi mahdollisuuden tallentaa kaappaus html-, png-, jpg- tai gif-muotoon. Macissa ja Linuxissa edistykselliset kuvakaappaustoiminnot ovat olleet jo pidempään. Esim. Linuxissa kuvakaappauksen tehtyään aukeaa heti tallennusikkuna, jossa kysytään tallennuspaikkaa ja nimeä. Macissa ja Linuxissa on myös mahdollista itse valita alue, joka kaappaukseen tulee. Windows XP:tä käyttäessäni olen jatkuvasti ihmetellyt aataminaikuista toimintoa, joka pakottaa kuvakaappauksen jälkeen käyttämään jotain ohjelmaa, jolla sen voi tallentaa.

SUMMA SUMMARUM
Alussa mainitsemaani euromäärään (200-500 tai 400-700, miten haluaakin laskea) saan yllättävän vähän lisätoiminnallisuuksia. Käytännössä kaikki vastaavat toiminnot löytyvät hieman yli satasella Mac OS X:stä. Ja iso osa löytyy ilmaiseksi Linux-puolella. Ja ellei niitä löydykään valmiina Linuxiin, ne voi etsiä esim. pakettienhallintaohjelmalla ja asentaa itse käyttöön. Osalle löytyy mielestäni aivan pätevät web-pohjaiset "korvikkeet", kuten GMail, Google-kalenteri ja Google Docs.
Mietityttää Vistan kova hinta, jos sillä saa vain hieman parempaa visuaalisuutta ja sellaisia apuohjelmia, joita käytännössä on halvemmallakin saatavana Mac OS X:ssä tai jopa ilmaiseksi Linux-puolella. Jossain kehuttu Vistan uudistunut hakutoimintokin on jonkinlainen lämmitetty versio Macin Spotlightista.

Setä on puhunut.

Taistelua (Windows-)tuulimyllyjä vastaan

Olen tullut siihen tulokseen, että minun on vaikea puhua Linuxin (tai vaikka Macin) puolesta läheisille ihmisille. Se johtuu siitä, että a) ihmiset mieltävät minut "tietokonenörtiksi", b) puhun ehkä liian "fanaattisesti" asiasta ja c) yleisestä uskomuksesta, että jokin muu kuin Windows on liian vaikea tai vaatisi uuden asian opettelua ainakin.

Pari viikkoa sitten keskustelin erään kaverini kanssa asiasta ja hän sanoi suoraan, että "en vaihda mihinkään" ja sitten keskustelimme yleisesti asiasta. Yritin vain perustella, että Linux on aivan hyvä vaihtoehto ja että sillä voi tehdä samat asiat, mitä hän Windowsillaankin tekee. Mutta. Se ei tietenkään riitä, jos on suht tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen. Miksi suotta vaihtaa, jos nykyinenkin käyttis toimii ja sillä voi tehdä ne asiat, mitä tarvitsee? Niinpä niin. Omasta kokemuksesta tiedän, että eihän se vaihtaminen ole helppoa, vaikkei sitten olisikaan tyytyväinen kaikkiin asioihin, kunhan homma noin yleisesti ottaen vain toimii.

Toisen kaverin kanssa kävin ruokapöytäkeskustelua ja ehdotin, että hän kokeilisi Macia tai Linuxia, koska hänen nykyinen koneensa "lyyhistyi", ilmeisesti sen melkoisen ukkosmyräkän aikana viikko sitten. Vastaväite oli, että "eikös Windows ole niin yleinen, että sille on käytännössä kaikki ohjelmat ja että on yhteensopivuusongelmia, jos valitsee jonkin muun järjestelmän". Nii-in. Meinasin mainita, että on ohjelmia, jotka toimivat sekä Windowsilla, Linuxilla että Macilla. Jäi osittain meinaamiseksi, sillä maaperä ei ollut otollinen kylvää hyvää siementä. :) Loppujen lopuksi tämä kaveri vaati koneeltaan vain sitä, että voi surffailla netissä ja lukea sähköpostia. Senhän tekee millä vain, vaikka Windowsilla. Eihän siihen tietenkään kallista omppukonetta tarvii, totta. Entä sitten Linux? No eihän sitä ole Suomessa juuri millään myytävällä koneella esiasennettuna. Muutama poikkeus on ja ne ovat lähinnä verkkokauppoja, esim. LinuxComp.net ja Tietokonekauppa.fi

Ja sitten vaikein ryhmä: aktiiviset pelaajat, jotka yleensä ovat muutenkin osaavia tietokoneen käyttäjiä. Eräs kaveri kokeili vuosi sitten Ubuntua ja tuntui pitävän siitä, mutta ei jaksanut enää säätää, kun Windowsille tehtyjä pelejä ei saanut toimimaan. Niin, hankala juttu. Taitoja riittää käyttämään mitä tahansa järjestelmää, mutta yhteen asiaan sitten homma kosahtaa. Pitäisikö provosoivasti ehdottaa, että tekee tietokoneella muita asioita ja käyttää jotain konsolia pelaamiseen? :) No, ko. kaverilla niitä konsoleitakin on tainnut riittävästi olla, joten ehdotukseen vastattaisiin todennäköisesti murahduksella ja tuimalla katseella.

Miksi enää yrittää kertoa ihmisille mistään vaihtoehdoista? Eikö vaikeneminen olisi viisainta? Jokainen saa käyttää mitä järjestelmää sitten haluaakin käyttää. Ehkä yritän siksi, koska maailmassa ei tunnu juurikaan olevan vaihtoehtoja Windowsille. Applekin on loppujen lopuksi vielä aika pieni tekijä Suomessa. Mitä nyt iPodit ovat saaneet suosiota. Ja Macbook-kannettavat ovat tulleet pikkuhiljaa tunnetuiksi. Applen koneita ei myydä joka kaupassa, ja esim. Jyväskylän Kampus Datassa Applen koneet on sijoitettu yläkertaan, kun taas PC-koneet on katutasossa. Ok, ihmiset saattavat tietää, että on jokin "omppukone". Mutta kuinka moni sitten tietää Linuxista? IT-alan ihmiset saattavat tietenkin tietää ja kyllä Linux-käyttäjiä Suomessa on, mm. Ubuntun Suomen foorumilla on aktiivista keskustelua sen käyttämiseen liittyen. Jäseniä ko. foorumilla on tällä hetkellä 5605. Ubuntu on Linux-jakeluiden suosituimmasta päästä - varsinkin uudet käyttäjät, kuten minä, saattavat valita sen.

Aina pitää olla vaihtoehtoja. Ja kuka sitten kertoisi vaihtoehdoista, ellen juuri minä tai sinä, joka asiasta jotain tiedät. En minä ole mikään guru, mutta osaan sentään jotain sanoa, kun on tullut asioita kokeiltua. Jos haluat kokeilla vaikka Ubuntua, suosittelen lämpimästi klikkaamaan Ubuntu Suomen foorumille ja katsomaan myöskin Ubuntu tutuksi -wikiä.

Ei minulla nyt muuta. Setä on puhunut.

Ubuntu koulutuskäyttöön

Olen työkseni pitänyt jo monelle ryhmälle tietotekniikan A- ja AB-ajokorttikursseja. Kurssien sisältönä on ollut mm. seuraavia asioita: käyttöjärjestelmän käyttö, internet ja sähköposti, tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka, tietokanta ja kuvankäsittely. Tarkempaa tietoa ajokorteista löydät Tieken sivuilta.

Koulutusluokan koneet on varustettu Windows XP -käyttöjärjestelmällä ja Microsoft Office (ensin 2002, nykyään 2003) -toimisto-ohjelmapaketilla. Koneet sisältävät myös melkoisen määrän ilmaisia ohjelmia, kuten OpenOffice, GIMP, Mozilla Firefox, Picasa ja Google Earth.

Tässä kirjoituksessa käsittelen Linux-jakeluista ainoastaan Ubuntua, muista minulla ei ole juurikaan kokemusta. Ajokortin voi suorittaa Linux-käyttöjärjestelmälläkin käyttämällä OpenOffice-toimisto-ohjelmapakettia. Docendon ajokorttikirjat tosin käsittelevät vain Windowsia ja Microsoft Officea ja menevät niiden ehdoilla. Kollegani kanssa olemme keskustelleet Linux/OpenOffice yhdistelmästä, mutta kollegani on sitä mieltä, ettei se kannata. Hän (ja monet muutkin) vetoaa siihen, että Linuxin mainitseminen esim. vanhemmanpuoleiselle henkilölle voi olla liian kova järkytys. OpenOfficeahan sinänsä voi opetuksessa käyttää, sillä sama paketti löytyy sekä Windowsille että Linuxille. Koulutuskäyttöä ajatellen en ymmärrä, miksi Linux kuitenkaan olisi "liian hankala". Ylläpitohan tapahtuisi meidän yrityksen osaavan henkilökunnan toimesta. Ja tekstinkäsittelyhän ei ole sama asia kuin Word, eikä taulukkolaskenta ole yhtä kuin Excel. Vaikka sinänsä ovat mielestäni hyviä ohjelmia, varsinkin Excel.

Tietotekniikan A-ajokortin moduulissa Laitteen käyttö ja tiedonhallinta määritellään vaadittavat taidot: käyttöliittymän hallinta, ohjauspaneelin tuntemus, apuohjelmien käyttö, leikepöydän käyttö, kansioiden hallinta, tiedostojen käsittely, tallennusvälineet, oman tietokoneen ja verkkoympäristön ymmärtäminen, tietoturva ja ohjetoiminto. Ubuntun ja Windowsin välillä ei ole suuria eroja kansioiden luomisessa, tiedostojen kopioinnissa, siirtämisessä ja poistamisessa. Itse tiedostojärjestelmä kuitenkin on erilainen. Linuxissa käytetään tallennuspaikkana käyttäjätunnuskohtaista kansiota, joka on varsin loogista. Mitään C- tai D-asemia ei ole, kuten Windowsissa. Tiedostoselain on mielestäni helppokäyttöisempi kuin Windowsin resurssienhallinta. Ubuntun eduksi on myös järkevä päävalikko, jossa ohjelmat ovat ryhmiteltyinä käyttötarkoituksen mukaan (Grafiikka, Internet, Toimisto jne.). Käyttöliittymän hallinta on hyvin pitkälle samanlaista kuin Windowsissa kuvakkeineen, valikkoineen, ikkunoineen. Tietoturvasta huolehtii rajoitetut käyttäjäoikeudet (ohjelmien asentaminen vaatii pääkäyttäjän salasanaa), Linuxen ytimeen sisäänrakennettu palomuuri sekä käytännössä viruksettomuus. Virustorjuntaohjelma Linuxille löytyy, mutta ainakaan toistaiseksi en ole kokenut tarvetta asentaa sitä.

En siis näe mitään erityistä syytä, miksei koulutuskäytössä voisi olla Linuxia. Siirtyminen Windowsiin ei toisi mitään mullistavaa uutta, paitsi että resurssienhallintaohjelma on siellä sekavampi ja päävalikko typerämpi, koska ohjelmia ei ole ryhmitelty. Ja jos tottuu Linuxissa käyttämään virtuaalisia työpöytiä ohjelmien jaotteluun, palaaminen XP:n käyttäjäksi voi tuntua kurjalta. Vistasta minulla ei ole kokemusta sen asian suhteen.

Opettajaa hyödyttävinä asioina voisi mainita mm. Beryl-ikkunointimanagerin käyttö (en ole vielä asentanut uusinta uutta, Compiz Fusionia, siinä ominaisuuksia vaikutti olevan vielä enemmän). Miltä kuulostaa mahdollisuus havainnollistaa opetusta piirtelemällä? Berylin annotate-plugin tarjoaa sen mahdollisuuden ja kuulemma Windowsillekin jotain vastaavaa löytyy. Myös kuvakaappauksen ottaminen itse määritellyltä alueelta ei ole pöllömpää. Säästää aikaa, kun ei tarvitse jälkeenpäin rajata kuvankäsittelyohjelmalla.

Yleistä käytettävyyttä parantaa myös Expose-tyyppinen toiminto, jolla avoimet ohjelmat näytetään pienennettyinä. Muitakin ohjelman vaihtamiseen liittyviä toimintoja on, jotka ovat mielestäni parempia kuin mitkään XP:ssä käytetyistä tavoista. Yksi tapa vastaa hieman Vistan Flip-toimintoa. Siirtymisessä virtuaalisesta työpöydästä toiseen voi käyttää havainnollistavaa kuutionpyöritystä.

Liiketoimminan näkökulmasta hyvältä kuulostaa myös se, että käyttöjärjestelmä ja ohjelmat ovat ilmaisia! Ylläpidollisesti ajatellen kaikki tärkeät päivitykset on helppo hoitaa, koska järjestelmä huolehtii siitä itse. Jos GIMP-kuvankäsittelyohjelmaan on tullut päivitys, niin järjestelmä muistuttaa siitä itse ja pyytää asentamaan päivitykset. Etätyöpöytää en ole vielä itse käyttänyt, mutta uskon, että sillä hoituisi kätevästi järjestelmän etähallinta. Mahdollisuus olisi rakentaa myös LTSP-järjestelmä, jossa on yksi palvelin ja tietokonepäätteitä, joilla otetaan yhteys palvelimeen. Jokaiselle olisi omat tunnukset ja oma "työpöytä" ja tallennuskansio. Kortepohjan koulussa tällaista järjestelmää testattiin viime lukuvuonna (http://www.peda.net/veraja/jyvaskyla/kortepohja/opetus/linux).

Setä on puhunut.

Miksi Linux on Windowsin varjossa?

Luin mielenkiintoisen kirjoituksen "Windows is free" Tokyo Linux Users Groupin sivuilta. Kirjoitus on sangen pitkä ja englanniksi, mutta kannattaa lukea, jos kielitaito antaa myöten sen verran. Ja ainahan voit asentaa Mozilla Firefoxiisi (ethän vain ole 100% Internet Explorer -käyttäjä) jonkin sanakirja-lisäosan helpottamaan urakkaa. :)

Muutama pääpointti kirjoituksesta:

- miksi maksaa käyttöjärjestelmästä "200 dollaria" (tiedän, elämme euro-alueella ja Windows on jopa vielä kalliimpi täällä), jos lähes vastaavan voi saada ilmaiseksi?
- ihmiset kuvittelevat, että Windows on ilmainen, koska sen saa yleensä uuden koneen mukana tai sitten sen voi hankkia joltain kaverilta tai vaikka vertaisverkosta (piraattiversion siis)
- Linux on toki jonkin verran erilainen Windowsiin verrattuna, mutta se ei tarkoita sitä, että se olisi huonompi tai että sillä ei voisi tehdä samoja asioita (tosin, himopelaaja ei ehkä saa kaikkia Windowsille tehtyjä pelejä toimimaan, mutta Linuxillekin on olemassa paljon pelejä, niin kaupallisia kuin ei-kaupallisia)
- eivätkö ihmiset tunne syyllisyyttä siitä, että käyttävät "kräkättyjä" kaupallisia tuotteita ilmaiseksi, esim. Adobe Photoshop -kuvankäsittelyohjelmaa (maksaa muuten aika monta sataa euroa)?
- ihmisillä on hämärtynyt käsitys ilmaisesta ja maksullisesta, koska ohjelmia saa helposti joltain kaverilta tai vaikka vertaisverkoista (toisaalta juuri kukaan ei varasta mp3-soitinta tai autoa, niistä pitää yleensä maksaa ja niin ihmiset maksavatkin)
- kirjoittaja spekuloi, että Microsoftille on hyväksi se, että Windowsista liikkuu piraattiversioita. Jos kehitettäisiin tekniikka, että piraattiversioita ei enää voisi käyttää, aika moni ihminen saattaisi alkaa käyttää ilmaista vaihtoehtoa, Linuxia

Oma siirtymiseni Windowsista Linuxiin

Itse olen vuosia käyttänyt Windowsia. Siihen jotenkin kasvaa kiinni ja luopuminen tuntuu vaikealta. Ei siksi, että se olisi maailman paras käyttöjärjestelmä. Vaan siksi, että ihminen - ainakin minä - pelkää muutosta ja muutoksen tuomia vaivoja. Vaikka muutos ei olisikaan huonompaan suuntaan.

Windows on tavallaan hyvä käyttöjärjestelmä. Tai ainakin joissain asioissa helpompi kuin Linux. Mutta lähinnä se johtuu siitä, että se on niin yleinen ja laitevalmistajat suosivat sitä. Huonoja puoli jollain tavalla katsoo läpi sormien, vaikka ei pitäisi. Järjestelmä hidastuu käytössä pikkuhiljaa. Virusskannereista, antispyware-, rekisterinpuhdistus- ym. ohjelmista huolehtiminen on ylimääräistä, mutta välttämätöntä työtä Windowsilla puuhatessa. Pienet epäloogisuudet ärsyttävät (esim. koneen sammuttaminen Käynnistä-valikon kautta).

Olen käyttänyt Linuxia (Ubuntua) vasta joitakin kuukausia, mutta ihastelen monia asioita siinä. Päivitystoiminto on vaivaton, ohjelmien asentaminen loputtoman laajoista repositoryista on helppoa Synaptic-ohjelman avulla, Päävalikko on yksinkertaisen looginen (ks. kuvaa), visuaalisuudesta pitävä ihastuu helposti Compiz- ja Beryl-ikkunointiohjelmien näyttäviin ja hyödyllisiinkin toimintoihin, monen moniin asioihin löytyy ilmainen ohjelma, jonka asentaminen on helppoa (joitakin on myös valmiina, kuten GIMP-kuvankäsittelyohjelma ja OpenOffice-toimisto-ohjelmapaketti) jne. Huonojakin puolia löytyy, mutta toisaalta käyttämäni distro Ubuntu kehittyy valtavin harppauksin ja uusi versio tulee aina kuuden kuukauden jälkeen.

Jotta ei menisi ominaisuuksien luettelemiseen totean vain lyhyesti, että tähän mennessä Linux on ollut riittävän hyvä minun käytössäni (netissä surffailu, sähköposti, skypetys, videoiden katselu, musiikin kuuntelu, toimisto-ohjelmien ja kuvankäsittelyohjelman käyttäminen, web-sivujen tekeminen). On vielä asioita, joita en ole kokeillut ja joita olen pystynyt tekemään sekä Windowsilla että Macilla. Aion kokeilla niitä syksympänä. Kerron sitten kokemuksiani kotivideoiden muokkaamisesta ja yritän myös saada Wacomin piirtopöydän toimimaan (pikaisesti vilkaisin Ubuntu-foorumilta, että muutkin ovat piirtopöytää käyttäneet). Etukäteen ajateltuna suurin haaste piirtopöydän käyttöönotossa on ajureiden löytäminen, jos niitä ylipäätään on. Itse en osaa koodata semmoisia.

Lisäys 08:33 Iskin Wacomin kiinni koneeseen ja kas, Ubuntu tunnisti piirtopöydän ja osasi ottaa sen käyttöön. Käynnistin X:n uudelleen ja sen jälkeen pöytä tuntuu toimivan ihan hyvin ja Gimpillä vähän testailin piirtämistä. Ainakin paineentunnistus toimi ihan mainiosti, kallistuksentunnistuksen kun vielä saisi jollain toimimaan (en tiedä, onko Gimpissä mahdollista). Aika pätevä suoritus Linuxilta, vai mitä? :)

Kysyn vielä lopuksi, että miksi et voisi käyttää Linuxia? Minäkin lopulta uskalsin siirtyä siihen, enkä ole katunut. Vaikka tämä ei olekaan täydellinen, tämä on riittävän hyvä ja joissain asioissa paljon parempi kuin Windows.

Setä on puhunut.

Suomalainen ja alkoholi - ei hyvä yhdistelmä

Hieman tietotekniikasta poikkeava pohdiskeleva tajunnanvirtakirjoitus tällä kertaa.

Ensinnäkin huono uutinen muutaman vuoden takaa: alkoholiveron alennukset astuivat voimaan 1.3.2004. Väkevien alkoholijuomien vero laski 44%, viinien vero 10% ja oluen 32%. Vähittäishinnoissa alennukset eivät olleet näin suuria, mutta joka tapauksessa hinnat laskivat selvästi. Mielenkiintoiseksi asian tekee myös se, että Suomen hallitusta, joka ajoi alkoholiveroalennusta, johti absolutistin maineessa oleva pääministeri.

Ajattelin silloin, että herttinen sentään. Nythän se kulutus kasvaa entisestään, kun halvemmalla saa. Eduskunnalle asia taisi tulla kuitenkin yllätyksenä. Tai ei sentään kaikille siellä. Kulutus todellakin kasvoi. Puolitoista vuotta vanhan uutisen mukaan kulutus kasvoi vuodesta 2003 vuoden 2006 alkuun mennessä 13%. Samaan aikaan Ruotsissa alkoholin kulutus väheni. Ruotsi ei alentanut alkoholiveroa.

Työkaverini vietti puoli vuotta vaihdossa USA:ssa. Hän kertoi nähneensä yhden humalaisen ihmisen koko aikana. Kun hän palasi Suomeen hän kertoi päivän aikana nähneensä useamman humalaisen ihmisen. Itse olen matkustanut pari kertaa Espanjaan ja en muista nähneeni "örveltäjiä" kaduilla. Puolitoista viikkoa sitten tein kesän toisen reissuni Helsinkiin (asun Espoossa tällä hetkellä) ja kas kummaa, vastaan toikkaroi ilman paitaa kulkeva suomalainen mies, joka päästeli ihania örähdyksiä. Minua hävettää, millainen kuva ulkomaalaisilla mahtaa suomalaisista olla.

Monissa työpaikoissa "parhaimmat" taukojutut liittyvät bilettämiseen, ryyppäämiseen ja örveltämiseen. Olen kesätöissä varastotyöntekijänä suuressa keskusvarastossa. Juhannuksen alla järjestettiin viina-arpajaiset. Viimeisenä päivänä ennen keskikesän juhlaa (joka on muuten kirkollinen juhla, Johannes Kastajan päivä) työpaikkani taukotilassa arvottiin kirkkaat juhannuspullot. Se oli suorastaan karsea tilanne. "Ja tämän kossupullon voittaa... Timppa prkl!" (nimi tekaistu) Voittajat siis saivat kirkkaimpansa mahtavien voimasanojen saattelemana. Onneksi en nyt muista yhtään puukotusuutista tms. juhannuksen ajalta. Tai hukkumista. Lähes poikkeuksetta ko. tapauksissa mainitaan alkoholilla olleen osuutta asiaan. Niinpä niin. Kuningas Alkoholi täällä orjuuttaa tavallisia ihmisiä.

Kouluttajan työssäni olen kohdannut mm. entisiä alkoholisteja. Olen kyllä oppinut heiltä paljon. Elämä ei ole kohdellut heitä silkkihansikkain ja silti tapaan aina optimistisiakin ja elämäniloisia ihmisiä. Eräskin henkilö oli ollut raittiina jo useita vuosia. Hän kertoi tekevänsä vapaaehtoistyötä, jotta saisi muitakin autettua pois viinan kiroista. Hänellä on alkoholistikavereita, joita hän yrittää parhaansa mukaan auttaa ja olla ystävänä heille. Hän kertoi, että sydäntä lämmittää, jos saa autettua yhdenkin heistä kuiville. Ja lisäsi, että ei se hänelläkään ole kuin yhden ryypyn päässä, että olisi jälleen alkoholisti. Pitää tarkkailla itseään. Joillakin ihmisillä yksikin ryyppy on liikaa ja siitä voi alkaa pitkä kierre. Ja valitettavasti näitä tapauksia on. Mielestäni liikaa.

Elääkö tämä suomalainen yhteiskunta liikaa alkoholin ympärillä? Sitä toisinaan mietin. Itse en käytä alkoholia ja toisinaan tuntuu, että sitä kummeksutaan. Ikään kuin olisi jokin omituinen poikkeus. Minun mielestäni pitäisi olla toisin päin. Alkoholin käyttäjät saisivat olla niitä poikkeuksia.

Täällä Suomessa jaksetaan kyllä paasata tupakan vaarallisuudesta. Kovasti julkisuutta on herunut tupakointikielloille. Tupakkaskeissakin varoitellaan, että "Tupakka tappaa". Lukeeko alkoholipullossa, että "alkoholi saattaa olla vaaraksi sinulle tai läheisillesi"? Eikö olisi reilua pistää suurella fontilla tekstit pulloihinkin? Kansanterveyslaitoksen sivuilla sanotaan: "Alkoholin runsas käyttö lisää sairastavuutta ja pahentaa monien sairauksien oireita. Alkoholi on merkittävin suomalaisen työikäisen miehen ennenaikaiseen kuolemaan johtava tekijä. Päihteiden käyttö on suomalaisten vakavimpia terveysuhkia."
ja
"Päihteiden käytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista noin 80 % on alkoholin aiheuttamaa. Vuosittain noin 2 200 henkeä kuolee alkoholin ja noin 100 huumeiden käytön seurauksena, mikä on noin 5 % kaikista kuolemantapauksista. Sellaisten hoitojaksojen määrä, joissa päidesairaus oli pääsairautena, oli vuonna 2002 yli 40 000." (ks. alkuperäinen teksti)

Lisäys 30.7.2007 Ks. Ylen uutinen: Viinan riskikäyttäjiä jo yli neljännesmiljoona. Kuka vielä haluaa puolustaa alkoholiveron laskemista? Kyllä sitä osataan puhua kohtuukäytön eduista, mutta kuka on se kohtuukäyttäjä? Eräs asiantuntija (valitettavasti en muista hänen nimeään) sanoi, että ainoa kohtuukäytön muoto on se, että ei käytä alkoholia lainkaan. Piste. Siihen viisaaseen ajatukseen yhdyn minäkin.

Rakastan Suomea ja tykkään asua täällä. Mutta inhoan suomalaisten suhdetta alkoholiin. En halua nähdä juoppoja kadulla. En halua kuulla örvellysjuttuja työpaikoilla tai muuallakaan. En halua lukea uutisia, joissa kerrotaan: "Mies ajoi humalassa pikkulapsen yli" tai "Nainen puukotti miestä (alkoholilla osuutta asiaan)".

Niin se alkoholivero. Mielestäni sitä voisi nostaa ja rajusti. Takuulla valtio ei saa siitä nyt niin paljon tuloja, että se kattaisi alkoholin aiheuttamat haittapuolet. Tuskin tulee koskaan saamaankaan, vaikka veroa nostettaisiin. Mutta reilu korotus hintoihin saattaisi ainakin vähentää alkoholin kulutusta. Ei se ainakaan saa kasvaa enää!

Setä on puhunut.

Mozilla Firefoxin muistinkäyttö

Mielestäni Mozilla Firefox on hyvä internetselain. Se ei ole suosituin, turvallisin tai parhaiten standardit täyttävä. Mutta se on avoin, siihen saa rajusti laajennuksia ja sitä on mukava käyttää. Tietoturvapäivitykset tehdään "hieman" nopeammalla aikataululla kuin erääseen Internet Explorer -selaimeen.

Opera on myös loistava selain ja se on jo oletuksena mielettömän monipuolinen. Sivut skaalautuvat siinä loistavasti (esim. voi kokeilla, miltä sivut näyttäisivät matkapuhelimessa), rss-syötteille on valmis lukija, jonkinlainen bittorrent ja sähköpostiohjelma on sisäänrakennettuna ja selain on valtaselaimista ainoa, joka läpäisee webstandardeja testaavan acid2 testin puhtain paperein. Valitettavasti osa Googlen palveluista (esim. googlepages-kotisivueditori) ei vieläkään toimi Operalla, siksi en ole sitä kovin paljon käyttänyt, vaan käytän lähinnä Mozilla Firefoxia.

Olen jo monta kertaa marmattanut ja mutissut Firefoxin muistinkäytöstä. Saatan pitää konetta päällä päiväkausia ja Firefox on tietenkin päällä koko sen ajan. Minulla on auki yhtäaikaa ehkä 6-8 välilehteä, mm. Gmail, Google Reader ja iGoogle. Vilkuilen päivittäin uutisotsikoita Google Readerilla ja joitakin niistä avaan lukeakseni tarkemmin. Yleensä suljen sivun luettuani sen. Toisinaan saatan myös katsoa Youtubesta jonkin videopätkän. Muutaman päivän aikana tulee siis auottua kymmeniä ellei jopa yli sata eri välilehteä, jotka sitten suljen. Koneessani on 512 Mt keskusmuistia. Viimeksi pari päivää sitten huomasin, että keskusmuistin käyttö oli melkein tapissa ja sivutustilan käyttö näytti 100%. Oli aika käynnistää kone uudelleen. Firefoxin sulkeminen vapauttaa 200-300 Mt käyttäjän muistia, mutta sivutustilan käyttöön se ei näytä vaikuttavan mitään. Kone siis alkaa tahmata ja silloin on paras käynnistää järjestelmä kokonaan uudelleen (vai onko jollain vinkkiä, miten säästyä siltä?).

Olen tässä miettinyt, onko Firefox tehty jotenkin erityisen huonosti muistinkäyttöä ajatellen. Tein pienen testin, jossa käynnistin sekä Firefoxin että Operan selaimen. Käynnistyksen jälkeen muistinkäyttö on vielä varsin vähäistä, molemmat veivät hieman yli 16 Mt muistia. Sitten avasin viisi välilehteä: Gmail, Google Reader, Google-kalenteri, Youtube ja Ilmatieteen laitoksen sivut. Muistinkäyttö nyt Operalla 65,3 Mt ja Firefoxilla tasan 60 Mt.

Katsoin uutisotsikoita. Avasin ja suljin 15 välilehteä. Muistinkäyttö Operalla 85 Mt, Firefoxilla 96,6 Mt. Opera oli siis varannut noin 20 Mt lisää, mutta Firefox peräti 36,6 Mt! Jos nyt jätän Firefoxin päälle ja katson parin päivän päästä muistinkäyttöä, se lienee 200 Mt:n paikkeilla tai ylikin.
Lisäys 10.7.2007: Operassa edelleen auki 5 välilehteä, muistinkäyttö on pudonnut 62,2 megatavuun. Katselin Mozilla Firefoxilla muutamia uutisotsikoita hetki sitten. Välilehtiä on nyt auki kahdeksan. Muistinkäyttö on hulppeat 142,5 Mt.

Pistää vain miettimään tuo ero noiden kahden selaimen välillä. Jos joku viisas osaa valaista asiaa, niin kertokoon. Toivottavasti tulevat Firefoxin versiot ovat parempia tässä suhteessa.

Setä on puhunut.

Microsoftille vaihtoehto?

Pentti Peruskäyttäjä käyttää PC-tietokonetta, jossa on käyttöjärjestelmänä Windows. Näin se vain on. Olen pitänyt reilun parin vuoden aikana tietotekniikan perus- ja jatkokursseja työttömille. Käyttöjärjestelmänä on ollut pääsääntöisesti Windows XP (aluksi myös Windows 2000) ja toimisto-ohjelmia on opeteltu (MS Office, tietenkin).

Oppilailla on ollut vaihtelevasti kokemusta tietokoneista. Useimmiten on käytetty nettiä ja "wöördiä". Ja "sininen e" on tietenkin se netti (Internet Expolerin kuvake), jos kysyn, miten nettiin pääsee. Esim. tietokoneen A- ja AB-ajokorteissa opetellaan asiat Windowsilla, MS Officella ja Internet Explorerilla. Kokeet voi toki suorittaa myös Linuxilla ja OpenOfficella, mutta siihen ei juurikaan kannusteta. Tämä on Microsoftin maailma.

Minäkin olen käyttänyt kauan Microsoftin tuotteita. Kokemusta on MS DOS -käyttöjärjestelmästä ja liki kaikista Windowseista aina 3.0:sta eteenpäin. Pitkään haaveilin, että uskaltaisin siirtyä Microsoftin "ikeen" alta pois. Lähes kateellisena seurasin, kun vaimoni veli uskalsi asentaa koneelleen Linuxin ja heitti Windowsin kokonaan pois. Sanoi vielä, että kaikki asiat hoituu ilman Windowsiakin! Olihan minulla viime vuonna sellainen kokeilu, että koneella oli sekä Windows että Linux, mutta käytännössä käytin koko ajan Windowsia. Huhtikuussa ilmestyi Ubuntun (suosittu Linux-jakelu) uusin versio ja päätin asentaa sen koneelleni, toki Windowsin rinnalle. Pientä takeltelua oli alussa, mutta nykyään käytän pääsääntöisesti koko ajan Linuxia! Windows on koneella, mutta käynnistän sen ehkä kerran kuukaudessa. (HUOM! Tässä jutussa en puhu MacIntoshista mitään. Lähinnä tämä on Linux vs. Windows -tyyppistä pohdiskelua.)

Mitä Pentti Peruskäyttäjä koneella tekee?
Surffaa internetissä. Kirjoittaa ehkä toisinaan jonkin dokumentin. Kuuntelee musiikkia, katsoo videoita. "Mesettää" tai "skypettää". Pentti tai Pentin serkku ehkä omista digikameran ja siirtää välillä kuvia koneelle ja ehkä jopa muokkaa niitä. Pentti saattaa tykätä pelaamisestakin, mutta luultavasti pasianssi, tetris tai jotkin nettipelit riittävät.

Kuulkaas ystävät! Edellä mainittujen asioden tekemiseen ei tarvita yhtään Microsoftin tuotetta. Ihan pieni huomautus: Windows saattaa tulla koneen mukana, joten et välttämättä huomaa maksaneesi siitä mitään. MS Officea et kuitenkaan saa ja se maksaa jo jotain. Mitäs Linux (vaikkapa Ubuntu) yleensä maksaa? NOLLA euroa! Entä OpenOffice (MS Officen kilpailija)? NOLLA euroa! Ja takaan, että Linuxillakin pärjää! Seuraavassa kuvitteellinen päiväni tietokoneella (sovitaan, että olen ottanut valokuviakin):

Avaan tietokoneen, kirjaudun Linux-käyttöjärjestelmääni. Koneessani on langaton verkkokortti ja Linux haistelee langattomia verkkoja lähistöltä. Löytyi! Nettiyhteydet siis kunnossa. Skype (internetpuhelin- ja pikaviestinohjelma) käynnistyy automaattisesti, sillä olen lisännyt sen automaattisesti käynnistyvien ohjelmien listaan. Ilmaisinalue kertoo, että päivityksiä on saatavilla. Klikkaan kuvaketta, jonka jälkeen avautuu ikkuna, jossa kerrotaan, mitä päivityksiä on saatavilla ja montako kilotavua netistä haetaan. Klikkaan Asenna päivitykset -painiketta, näppäilen salasanani ja annan koneen hoitaa päivitykset. Avaan Mozilla Firefox -internetselaimen ja siirryn gmail-sähköpostiini tarkastamaan päivän postit. Jos haluan taustamusiikkia, laitan jonkin mp3-tiedoston soimaan. Mikäli Youtubessa (selaimessa pitää olla Flash-plugin asennettuna) tai YLE:n elävässä arkistossa (jonkin playerin plugin tarvitaan tai sitten pitää kopioida osoite esim. gxine- tai mplayer-videosoittimiin) on mielenkiintoisia videoita, katson ne. Siirrän digikuvat kamerastani koneelle USB-kaapelia pitkin. Siirtäminen tapahtuu näppärästi kopioi-liitä-periaatteella tai sitten automaattisesti avautuvaa ohjelmaa hyödyntäen. F-Spotilla voin sitten "arkistoida" kuvia ja halutessani siirtää albumin vaikka Picasawebiin parilla klikkauksella (paljon vastaavia toimintoja kuin Windowsin Picasassa). Pidän tankkauspäiväkirjaa Google Docs -palvelussa, joten päivitän päiväkirjaa, koska olen juuri käynyt tankkaamassa. Päivityksen jälkeen "vien" päiväkirjan koneelleni varmuuskopioksi ods-muodossa (OpenOfficen taulukkolaskentaohjelman tiedostopääte). Lopulta avaan internetselaimeen Google Readerin, josta katson päivän uutisotsikot ja samalla "skypetän" kaverini kanssa.

Onko kaikki oikeasti noin helppoa? On ja ei. Linuxin (Ubuntun) "heikkous" on se, että aluksi pitää säätää hirveästi, että saa kaikki asiat toimimaan. Oletuksena mm. DVD-levyt ja mp3-tiedostot eivät toistu. Langattoman verkon saa toimimaan, mutta se voi vaatia aluksi hieman arpomista ja ohjeiden lukemista. Eksoottiset näytön asetukset vaativat mystisen xorg.conf-tiedoston penkomista. Ohjelmapaketit asentuvat Synapticin tai Automatixin (joka pitää itse asentaa) kautta näppärästi, mutta ensin pitää osata lisätä jossain kovalevyllä olevaan sources.list-tiedostoon muutama "repository", että tiettyjä ohjelmia löytyy.
Lisäys 29.7.2007 Luin mielenkiintoisen blogikirjoituksen, jossa eräs käyttäjä listasi asioita, miksi hänen mielestään Linux ei ole tarpeeksi hyvä käyttöjärjestelmä Teppo Tavalliselle, ainakaan vielä. Lue englanninkielinen kirjoitus Why Linux has failed to become a viable desktop OS

Vastapainoksi Linuxissa (Ubuntussa) on paljon kaikenlaista valmiina asennuksen jälkeen. Löytyy internetselain (Mozilla Firefox), toimisto-ohjelmat (OpenOffice), kuvankäsittelyohjelma (GIMP), kuva-albumiohjelma (F-Spot) ja muutama yksinkertainen peli. Oheislaitteet toimivat yllättävän hyvin, itse ainakin sain välittömästi toimimaan kaikki tarpeelliset asiat (tulostin, kuviensiirto kamerasta, headset, langaton verkko). Ja tulevassa Ubuntu-jakelussa (Gutsy Gibbon) luvataan, että käyttö helpottuu entisestään! Mm. xorg.conf-tiedoston käpistely siirtynee historiaan (niin sen pitääkin). Uskon ja toivon, että Linuxin käytettävyys on pian sillä tasolla, että kuka tahansa voi pienellä vaivalla siihen siirtyä. Himotietokonepelaajat luultavasti pysyvät Microsoftin talutettavina, koska kaikki kuuminta hottia olevat pelit tehdään Windowsille.

Olkaa rohkeita ja uskaltakaa kokeilla Linuxia! Lopuksi voisin mainita, että olen Linuxin lisäksi innostunut suuresti MacIntosh-koneista ja upeasta Mac OS X -käyttöjärjestelmästä, joka on mielestäni kertaluokkaa Windowsia parempi. Mac OS X tulee vain Applen koneiden mukana ja ne koneet ovat valitettavasti hieman kalliimpia kuin PC:t. Toisaalta ne ovat toimivia ja tyylikkäitä kokoonpanoja!

Lisäys 16.7.2007. Voit tutustua Ubuntu Linuxiin Ubuntu tutuksi -sivustolla ja katsoa myös suomenkielistä Ubuntu-foorumia, jossa voi keskustella Ubuntusta ja esittää siihen liittyviä kysymyksiä.

Setä on puhunut.

Uusi blogi

Hola amigos!

Päätin perustaa blogin jälleen kerran. Aikomukseni on toisinaan höpistä tänne erinäisiä tarinoita aiheesta kuin aiheesta. Tarkemmin sanottuna aiheita voivat olla tietotekniikka, politiikka, kirjallisuus yms. Lähinnä tämä päiväkirja on omaksi iloksi, mutta jos joku muukin erehtyy lukemaan, niin sepä mukavata!