Hieman tietotekniikasta poikkeava pohdiskeleva tajunnanvirtakirjoitus tällä kertaa.
Ensinnäkin huono uutinen muutaman vuoden takaa: alkoholiveron alennukset astuivat voimaan 1.3.2004. Väkevien alkoholijuomien vero laski 44%, viinien vero 10% ja oluen 32%. Vähittäishinnoissa alennukset eivät olleet näin suuria, mutta joka tapauksessa hinnat laskivat selvästi. Mielenkiintoiseksi asian tekee myös se, että Suomen hallitusta, joka ajoi alkoholiveroalennusta, johti absolutistin maineessa oleva pääministeri.
Ajattelin silloin, että herttinen sentään. Nythän se kulutus kasvaa entisestään, kun halvemmalla saa. Eduskunnalle asia taisi tulla kuitenkin yllätyksenä. Tai ei sentään kaikille siellä. Kulutus todellakin kasvoi. Puolitoista vuotta vanhan uutisen mukaan kulutus kasvoi vuodesta 2003 vuoden 2006 alkuun mennessä 13%. Samaan aikaan Ruotsissa alkoholin kulutus väheni. Ruotsi ei alentanut alkoholiveroa.
Työkaverini vietti puoli vuotta vaihdossa USA:ssa. Hän kertoi nähneensä yhden humalaisen ihmisen koko aikana. Kun hän palasi Suomeen hän kertoi päivän aikana nähneensä useamman humalaisen ihmisen. Itse olen matkustanut pari kertaa Espanjaan ja en muista nähneeni "örveltäjiä" kaduilla. Puolitoista viikkoa sitten tein kesän toisen reissuni Helsinkiin (asun Espoossa tällä hetkellä) ja kas kummaa, vastaan toikkaroi ilman paitaa kulkeva suomalainen mies, joka päästeli ihania örähdyksiä. Minua hävettää, millainen kuva ulkomaalaisilla mahtaa suomalaisista olla.
Monissa työpaikoissa "parhaimmat" taukojutut liittyvät bilettämiseen, ryyppäämiseen ja örveltämiseen. Olen kesätöissä varastotyöntekijänä suuressa keskusvarastossa. Juhannuksen alla järjestettiin viina-arpajaiset. Viimeisenä päivänä ennen keskikesän juhlaa (joka on muuten kirkollinen juhla, Johannes Kastajan päivä) työpaikkani taukotilassa arvottiin kirkkaat juhannuspullot. Se oli suorastaan karsea tilanne. "Ja tämän kossupullon voittaa... Timppa prkl!" (nimi tekaistu) Voittajat siis saivat kirkkaimpansa mahtavien voimasanojen saattelemana. Onneksi en nyt muista yhtään puukotusuutista tms. juhannuksen ajalta. Tai hukkumista. Lähes poikkeuksetta ko. tapauksissa mainitaan alkoholilla olleen osuutta asiaan. Niinpä niin. Kuningas Alkoholi täällä orjuuttaa tavallisia ihmisiä.
Kouluttajan työssäni olen kohdannut mm. entisiä alkoholisteja. Olen kyllä oppinut heiltä paljon. Elämä ei ole kohdellut heitä silkkihansikkain ja silti tapaan aina optimistisiakin ja elämäniloisia ihmisiä. Eräskin henkilö oli ollut raittiina jo useita vuosia. Hän kertoi tekevänsä vapaaehtoistyötä, jotta saisi muitakin autettua pois viinan kiroista. Hänellä on alkoholistikavereita, joita hän yrittää parhaansa mukaan auttaa ja olla ystävänä heille. Hän kertoi, että sydäntä lämmittää, jos saa autettua yhdenkin heistä kuiville. Ja lisäsi, että ei se hänelläkään ole kuin yhden ryypyn päässä, että olisi jälleen alkoholisti. Pitää tarkkailla itseään. Joillakin ihmisillä yksikin ryyppy on liikaa ja siitä voi alkaa pitkä kierre. Ja valitettavasti näitä tapauksia on. Mielestäni liikaa.
Elääkö tämä suomalainen yhteiskunta liikaa alkoholin ympärillä? Sitä toisinaan mietin. Itse en käytä alkoholia ja toisinaan tuntuu, että sitä kummeksutaan. Ikään kuin olisi jokin omituinen poikkeus. Minun mielestäni pitäisi olla toisin päin. Alkoholin käyttäjät saisivat olla niitä poikkeuksia.
Täällä Suomessa jaksetaan kyllä paasata tupakan vaarallisuudesta. Kovasti julkisuutta on herunut tupakointikielloille. Tupakkaskeissakin varoitellaan, että "Tupakka tappaa". Lukeeko alkoholipullossa, että "alkoholi saattaa olla vaaraksi sinulle tai läheisillesi"? Eikö olisi reilua pistää suurella fontilla tekstit pulloihinkin? Kansanterveyslaitoksen sivuilla sanotaan: "Alkoholin runsas käyttö lisää sairastavuutta ja pahentaa monien sairauksien oireita. Alkoholi on merkittävin suomalaisen työikäisen miehen ennenaikaiseen kuolemaan johtava tekijä. Päihteiden käyttö on suomalaisten vakavimpia terveysuhkia."
ja
"Päihteiden käytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista noin 80 % on alkoholin aiheuttamaa. Vuosittain noin 2 200 henkeä kuolee alkoholin ja noin 100 huumeiden käytön seurauksena, mikä on noin 5 % kaikista kuolemantapauksista. Sellaisten hoitojaksojen määrä, joissa päidesairaus oli pääsairautena, oli vuonna 2002 yli 40 000." (ks. alkuperäinen teksti)
Lisäys 30.7.2007 Ks. Ylen uutinen: Viinan riskikäyttäjiä jo yli neljännesmiljoona. Kuka vielä haluaa puolustaa alkoholiveron laskemista? Kyllä sitä osataan puhua kohtuukäytön eduista, mutta kuka on se kohtuukäyttäjä? Eräs asiantuntija (valitettavasti en muista hänen nimeään) sanoi, että ainoa kohtuukäytön muoto on se, että ei käytä alkoholia lainkaan. Piste. Siihen viisaaseen ajatukseen yhdyn minäkin.
Rakastan Suomea ja tykkään asua täällä. Mutta inhoan suomalaisten suhdetta alkoholiin. En halua nähdä juoppoja kadulla. En halua kuulla örvellysjuttuja työpaikoilla tai muuallakaan. En halua lukea uutisia, joissa kerrotaan: "Mies ajoi humalassa pikkulapsen yli" tai "Nainen puukotti miestä (alkoholilla osuutta asiaan)".
Niin se alkoholivero. Mielestäni sitä voisi nostaa ja rajusti. Takuulla valtio ei saa siitä nyt niin paljon tuloja, että se kattaisi alkoholin aiheuttamat haittapuolet. Tuskin tulee koskaan saamaankaan, vaikka veroa nostettaisiin. Mutta reilu korotus hintoihin saattaisi ainakin vähentää alkoholin kulutusta. Ei se ainakaan saa kasvaa enää!
Setä on puhunut.
perjantai 13. heinäkuuta 2007
maanantai 9. heinäkuuta 2007
Mozilla Firefoxin muistinkäyttö
Mielestäni Mozilla Firefox on hyvä internetselain. Se ei ole suosituin, turvallisin tai parhaiten standardit täyttävä. Mutta se on avoin, siihen saa rajusti laajennuksia ja sitä on mukava käyttää. Tietoturvapäivitykset tehdään "hieman" nopeammalla aikataululla kuin erääseen Internet Explorer -selaimeen.
Opera on myös loistava selain ja se on jo oletuksena mielettömän monipuolinen. Sivut skaalautuvat siinä loistavasti (esim. voi kokeilla, miltä sivut näyttäisivät matkapuhelimessa), rss-syötteille on valmis lukija, jonkinlainen bittorrent ja sähköpostiohjelma on sisäänrakennettuna ja selain on valtaselaimista ainoa, joka läpäisee webstandardeja testaavan acid2 testin puhtain paperein. Valitettavasti osa Googlen palveluista (esim. googlepages-kotisivueditori) ei vieläkään toimi Operalla, siksi en ole sitä kovin paljon käyttänyt, vaan käytän lähinnä Mozilla Firefoxia.
Olen jo monta kertaa marmattanut ja mutissut Firefoxin muistinkäytöstä. Saatan pitää konetta päällä päiväkausia ja Firefox on tietenkin päällä koko sen ajan. Minulla on auki yhtäaikaa ehkä 6-8 välilehteä, mm. Gmail, Google Reader ja iGoogle. Vilkuilen päivittäin uutisotsikoita Google Readerilla ja joitakin niistä avaan lukeakseni tarkemmin. Yleensä suljen sivun luettuani sen. Toisinaan saatan myös katsoa Youtubesta jonkin videopätkän. Muutaman päivän aikana tulee siis auottua kymmeniä ellei jopa yli sata eri välilehteä, jotka sitten suljen. Koneessani on 512 Mt keskusmuistia. Viimeksi pari päivää sitten huomasin, että keskusmuistin käyttö oli melkein tapissa ja sivutustilan käyttö näytti 100%. Oli aika käynnistää kone uudelleen. Firefoxin sulkeminen vapauttaa 200-300 Mt käyttäjän muistia, mutta sivutustilan käyttöön se ei näytä vaikuttavan mitään. Kone siis alkaa tahmata ja silloin on paras käynnistää järjestelmä kokonaan uudelleen (vai onko jollain vinkkiä, miten säästyä siltä?).
Olen tässä miettinyt, onko Firefox tehty jotenkin erityisen huonosti muistinkäyttöä ajatellen. Tein pienen testin, jossa käynnistin sekä Firefoxin että Operan selaimen. Käynnistyksen jälkeen muistinkäyttö on vielä varsin vähäistä, molemmat veivät hieman yli 16 Mt muistia. Sitten avasin viisi välilehteä: Gmail, Google Reader, Google-kalenteri, Youtube ja Ilmatieteen laitoksen sivut. Muistinkäyttö nyt Operalla 65,3 Mt ja Firefoxilla tasan 60 Mt.
Katsoin uutisotsikoita. Avasin ja suljin 15 välilehteä. Muistinkäyttö Operalla 85 Mt, Firefoxilla 96,6 Mt. Opera oli siis varannut noin 20 Mt lisää, mutta Firefox peräti 36,6 Mt! Jos nyt jätän Firefoxin päälle ja katson parin päivän päästä muistinkäyttöä, se lienee 200 Mt:n paikkeilla tai ylikin.
Lisäys 10.7.2007: Operassa edelleen auki 5 välilehteä, muistinkäyttö on pudonnut 62,2 megatavuun. Katselin Mozilla Firefoxilla muutamia uutisotsikoita hetki sitten. Välilehtiä on nyt auki kahdeksan. Muistinkäyttö on hulppeat 142,5 Mt.
Pistää vain miettimään tuo ero noiden kahden selaimen välillä. Jos joku viisas osaa valaista asiaa, niin kertokoon. Toivottavasti tulevat Firefoxin versiot ovat parempia tässä suhteessa.
Setä on puhunut.
Opera on myös loistava selain ja se on jo oletuksena mielettömän monipuolinen. Sivut skaalautuvat siinä loistavasti (esim. voi kokeilla, miltä sivut näyttäisivät matkapuhelimessa), rss-syötteille on valmis lukija, jonkinlainen bittorrent ja sähköpostiohjelma on sisäänrakennettuna ja selain on valtaselaimista ainoa, joka läpäisee webstandardeja testaavan acid2 testin puhtain paperein. Valitettavasti osa Googlen palveluista (esim. googlepages-kotisivueditori) ei vieläkään toimi Operalla, siksi en ole sitä kovin paljon käyttänyt, vaan käytän lähinnä Mozilla Firefoxia.
Olen jo monta kertaa marmattanut ja mutissut Firefoxin muistinkäytöstä. Saatan pitää konetta päällä päiväkausia ja Firefox on tietenkin päällä koko sen ajan. Minulla on auki yhtäaikaa ehkä 6-8 välilehteä, mm. Gmail, Google Reader ja iGoogle. Vilkuilen päivittäin uutisotsikoita Google Readerilla ja joitakin niistä avaan lukeakseni tarkemmin. Yleensä suljen sivun luettuani sen. Toisinaan saatan myös katsoa Youtubesta jonkin videopätkän. Muutaman päivän aikana tulee siis auottua kymmeniä ellei jopa yli sata eri välilehteä, jotka sitten suljen. Koneessani on 512 Mt keskusmuistia. Viimeksi pari päivää sitten huomasin, että keskusmuistin käyttö oli melkein tapissa ja sivutustilan käyttö näytti 100%. Oli aika käynnistää kone uudelleen. Firefoxin sulkeminen vapauttaa 200-300 Mt käyttäjän muistia, mutta sivutustilan käyttöön se ei näytä vaikuttavan mitään. Kone siis alkaa tahmata ja silloin on paras käynnistää järjestelmä kokonaan uudelleen (vai onko jollain vinkkiä, miten säästyä siltä?).
Olen tässä miettinyt, onko Firefox tehty jotenkin erityisen huonosti muistinkäyttöä ajatellen. Tein pienen testin, jossa käynnistin sekä Firefoxin että Operan selaimen. Käynnistyksen jälkeen muistinkäyttö on vielä varsin vähäistä, molemmat veivät hieman yli 16 Mt muistia. Sitten avasin viisi välilehteä: Gmail, Google Reader, Google-kalenteri, Youtube ja Ilmatieteen laitoksen sivut. Muistinkäyttö nyt Operalla 65,3 Mt ja Firefoxilla tasan 60 Mt.
Katsoin uutisotsikoita. Avasin ja suljin 15 välilehteä. Muistinkäyttö Operalla 85 Mt, Firefoxilla 96,6 Mt. Opera oli siis varannut noin 20 Mt lisää, mutta Firefox peräti 36,6 Mt! Jos nyt jätän Firefoxin päälle ja katson parin päivän päästä muistinkäyttöä, se lienee 200 Mt:n paikkeilla tai ylikin.Lisäys 10.7.2007: Operassa edelleen auki 5 välilehteä, muistinkäyttö on pudonnut 62,2 megatavuun. Katselin Mozilla Firefoxilla muutamia uutisotsikoita hetki sitten. Välilehtiä on nyt auki kahdeksan. Muistinkäyttö on hulppeat 142,5 Mt.
Pistää vain miettimään tuo ero noiden kahden selaimen välillä. Jos joku viisas osaa valaista asiaa, niin kertokoon. Toivottavasti tulevat Firefoxin versiot ovat parempia tässä suhteessa.
Setä on puhunut.
Microsoftille vaihtoehto?
Pentti Peruskäyttäjä käyttää PC-tietokonetta, jossa on käyttöjärjestelmänä Windows. Näin se vain on. Olen pitänyt reilun parin vuoden aikana tietotekniikan perus- ja jatkokursseja työttömille. Käyttöjärjestelmänä on ollut pääsääntöisesti Windows XP (aluksi myös Windows 2000) ja toimisto-ohjelmia on opeteltu (MS Office, tietenkin).
Oppilailla on ollut vaihtelevasti kokemusta tietokoneista. Useimmiten on käytetty nettiä ja "wöördiä". Ja "sininen e" on tietenkin se netti (Internet Expolerin kuvake), jos kysyn, miten nettiin pääsee. Esim. tietokoneen A- ja AB-ajokorteissa opetellaan asiat Windowsilla, MS Officella ja Internet Explorerilla. Kokeet voi toki suorittaa myös Linuxilla ja OpenOfficella, mutta siihen ei juurikaan kannusteta. Tämä on Microsoftin maailma.
Minäkin olen käyttänyt kauan Microsoftin tuotteita. Kokemusta on MS DOS -käyttöjärjestelmästä ja liki kaikista Windowseista aina 3.0:sta eteenpäin. Pitkään haaveilin, että uskaltaisin siirtyä Microsoftin "ikeen" alta pois. Lähes kateellisena seurasin, kun vaimoni veli uskalsi asentaa koneelleen Linuxin ja heitti Windowsin kokonaan pois. Sanoi vielä, että kaikki asiat hoituu ilman Windowsiakin! Olihan minulla viime vuonna sellainen kokeilu, että koneella oli sekä Windows että Linux, mutta käytännössä käytin koko ajan Windowsia. Huhtikuussa ilmestyi Ubuntun (suosittu Linux-jakelu) uusin versio ja päätin asentaa sen koneelleni, toki Windowsin rinnalle. Pientä takeltelua oli alussa, mutta nykyään käytän pääsääntöisesti koko ajan Linuxia! Windows on koneella, mutta käynnistän sen ehkä kerran kuukaudessa. (HUOM! Tässä jutussa en puhu MacIntoshista mitään. Lähinnä tämä on Linux vs. Windows -tyyppistä pohdiskelua.)
Mitä Pentti Peruskäyttäjä koneella tekee?
Surffaa internetissä. Kirjoittaa ehkä toisinaan jonkin dokumentin. Kuuntelee musiikkia, katsoo videoita. "Mesettää" tai "skypettää". Pentti tai Pentin serkku ehkä omista digikameran ja siirtää välillä kuvia koneelle ja ehkä jopa muokkaa niitä. Pentti saattaa tykätä pelaamisestakin, mutta luultavasti pasianssi, tetris tai jotkin nettipelit riittävät.
Kuulkaas ystävät! Edellä mainittujen asioden tekemiseen ei tarvita yhtään Microsoftin tuotetta. Ihan pieni huomautus: Windows saattaa tulla koneen mukana, joten et välttämättä huomaa maksaneesi siitä mitään. MS Officea et kuitenkaan saa ja se maksaa jo jotain. Mitäs Linux (vaikkapa Ubuntu) yleensä maksaa? NOLLA euroa! Entä OpenOffice (MS Officen kilpailija)? NOLLA euroa! Ja takaan, että Linuxillakin pärjää! Seuraavassa kuvitteellinen päiväni tietokoneella (sovitaan, että olen ottanut valokuviakin):
Avaan tietokoneen, kirjaudun Linux-käyttöjärjestelmääni. Koneessani on langaton verkkokortti ja Linux haistelee langattomia verkkoja lähistöltä. Löytyi! Nettiyhteydet siis kunnossa. Skype (internetpuhelin- ja pikaviestinohjelma) käynnistyy automaattisesti, sillä olen lisännyt sen automaattisesti käynnistyvien ohjelmien listaan. Ilmaisinalue kertoo, että päivityksiä on saatavilla. Klikkaan kuvaketta, jonka jälkeen avautuu ikkuna, jossa kerrotaan, mitä päivityksiä on saatavilla ja montako kilotavua netistä haetaan. Klikkaan Asenna päivitykset -painiketta, näppäilen salasanani ja annan koneen hoitaa päivitykset. Avaan Mozilla Firefox -internetselaimen ja siirryn gmail-sähköpostiini tarkastamaan päivän postit. Jos haluan taustamusiikkia, laitan jonkin mp3-tiedoston soimaan. Mikäli Youtubessa (selaimessa pitää olla Flash-plugin asennettuna) tai YLE:n elävässä arkistossa (jonkin playerin plugin tarvitaan tai sitten pitää kopioida osoite esim. gxine- tai mplayer-videosoittimiin) on mielenkiintoisia videoita, katson ne. Siirrän digikuvat kamerastani koneelle USB-kaapelia pitkin. Siirtäminen tapahtuu näppärästi kopioi-liitä-periaatteella tai sitten automaattisesti avautuvaa ohjelmaa hyödyntäen. F-Spotilla voin sitten "arkistoida" kuvia ja halutessani siirtää albumin vaikka Picasawebiin parilla klikkauksella (paljon vastaavia toimintoja kuin Windowsin Picasassa). Pidän tankkauspäiväkirjaa Google Docs -palvelussa, joten päivitän päiväkirjaa, koska olen juuri käynyt tankkaamassa. Päivityksen jälkeen "vien" päiväkirjan koneelleni varmuuskopioksi ods-muodossa (OpenOfficen taulukkolaskentaohjelman tiedostopääte). Lopulta avaan internetselaimeen Google Readerin, josta katson päivän uutisotsikot ja samalla "skypetän" kaverini kanssa.
Onko kaikki oikeasti noin helppoa? On ja ei. Linuxin (Ubuntun) "heikkous" on se, että aluksi pitää säätää hirveästi, että saa kaikki asiat toimimaan. Oletuksena mm. DVD-levyt ja mp3-tiedostot eivät toistu. Langattoman verkon saa toimimaan, mutta se voi vaatia aluksi hieman arpomista ja ohjeiden lukemista. Eksoottiset näytön asetukset vaativat mystisen xorg.conf-tiedoston penkomista. Ohjelmapaketit asentuvat Synapticin tai Automatixin (joka pitää itse asentaa) kautta näppärästi, mutta ensin pitää osata lisätä jossain kovalevyllä olevaan sources.list-tiedostoon muutama "repository", että tiettyjä ohjelmia löytyy.
Lisäys 29.7.2007 Luin mielenkiintoisen blogikirjoituksen, jossa eräs käyttäjä listasi asioita, miksi hänen mielestään Linux ei ole tarpeeksi hyvä käyttöjärjestelmä Teppo Tavalliselle, ainakaan vielä. Lue englanninkielinen kirjoitus Why Linux has failed to become a viable desktop OS
Vastapainoksi Linuxissa (Ubuntussa) on paljon kaikenlaista valmiina asennuksen jälkeen. Löytyy internetselain (Mozilla Firefox), toimisto-ohjelmat (OpenOffice), kuvankäsittelyohjelma (GIMP), kuva-albumiohjelma (F-Spot) ja muutama yksinkertainen peli. Oheislaitteet toimivat yllättävän hyvin, itse ainakin sain välittömästi toimimaan kaikki tarpeelliset asiat (tulostin, kuviensiirto kamerasta, headset, langaton verkko). Ja tulevassa Ubuntu-jakelussa (Gutsy Gibbon) luvataan, että käyttö helpottuu entisestään! Mm. xorg.conf-tiedoston käpistely siirtynee historiaan (niin sen pitääkin). Uskon ja toivon, että Linuxin käytettävyys on pian sillä tasolla, että kuka tahansa voi pienellä vaivalla siihen siirtyä. Himotietokonepelaajat luultavasti pysyvät Microsoftin talutettavina, koska kaikki kuuminta hottia olevat pelit tehdään Windowsille.
Olkaa rohkeita ja uskaltakaa kokeilla Linuxia! Lopuksi voisin mainita, että olen Linuxin lisäksi innostunut suuresti MacIntosh-koneista ja upeasta Mac OS X -käyttöjärjestelmästä, joka on mielestäni kertaluokkaa Windowsia parempi. Mac OS X tulee vain Applen koneiden mukana ja ne koneet ovat valitettavasti hieman kalliimpia kuin PC:t. Toisaalta ne ovat toimivia ja tyylikkäitä kokoonpanoja!
Lisäys 16.7.2007. Voit tutustua Ubuntu Linuxiin Ubuntu tutuksi -sivustolla ja katsoa myös suomenkielistä Ubuntu-foorumia, jossa voi keskustella Ubuntusta ja esittää siihen liittyviä kysymyksiä.
Setä on puhunut.
Oppilailla on ollut vaihtelevasti kokemusta tietokoneista. Useimmiten on käytetty nettiä ja "wöördiä". Ja "sininen e" on tietenkin se netti (Internet Expolerin kuvake), jos kysyn, miten nettiin pääsee. Esim. tietokoneen A- ja AB-ajokorteissa opetellaan asiat Windowsilla, MS Officella ja Internet Explorerilla. Kokeet voi toki suorittaa myös Linuxilla ja OpenOfficella, mutta siihen ei juurikaan kannusteta. Tämä on Microsoftin maailma.
Minäkin olen käyttänyt kauan Microsoftin tuotteita. Kokemusta on MS DOS -käyttöjärjestelmästä ja liki kaikista Windowseista aina 3.0:sta eteenpäin. Pitkään haaveilin, että uskaltaisin siirtyä Microsoftin "ikeen" alta pois. Lähes kateellisena seurasin, kun vaimoni veli uskalsi asentaa koneelleen Linuxin ja heitti Windowsin kokonaan pois. Sanoi vielä, että kaikki asiat hoituu ilman Windowsiakin! Olihan minulla viime vuonna sellainen kokeilu, että koneella oli sekä Windows että Linux, mutta käytännössä käytin koko ajan Windowsia. Huhtikuussa ilmestyi Ubuntun (suosittu Linux-jakelu) uusin versio ja päätin asentaa sen koneelleni, toki Windowsin rinnalle. Pientä takeltelua oli alussa, mutta nykyään käytän pääsääntöisesti koko ajan Linuxia! Windows on koneella, mutta käynnistän sen ehkä kerran kuukaudessa. (HUOM! Tässä jutussa en puhu MacIntoshista mitään. Lähinnä tämä on Linux vs. Windows -tyyppistä pohdiskelua.)
Mitä Pentti Peruskäyttäjä koneella tekee?
Surffaa internetissä. Kirjoittaa ehkä toisinaan jonkin dokumentin. Kuuntelee musiikkia, katsoo videoita. "Mesettää" tai "skypettää". Pentti tai Pentin serkku ehkä omista digikameran ja siirtää välillä kuvia koneelle ja ehkä jopa muokkaa niitä. Pentti saattaa tykätä pelaamisestakin, mutta luultavasti pasianssi, tetris tai jotkin nettipelit riittävät.
Kuulkaas ystävät! Edellä mainittujen asioden tekemiseen ei tarvita yhtään Microsoftin tuotetta. Ihan pieni huomautus: Windows saattaa tulla koneen mukana, joten et välttämättä huomaa maksaneesi siitä mitään. MS Officea et kuitenkaan saa ja se maksaa jo jotain. Mitäs Linux (vaikkapa Ubuntu) yleensä maksaa? NOLLA euroa! Entä OpenOffice (MS Officen kilpailija)? NOLLA euroa! Ja takaan, että Linuxillakin pärjää! Seuraavassa kuvitteellinen päiväni tietokoneella (sovitaan, että olen ottanut valokuviakin):
Avaan tietokoneen, kirjaudun Linux-käyttöjärjestelmääni. Koneessani on langaton verkkokortti ja Linux haistelee langattomia verkkoja lähistöltä. Löytyi! Nettiyhteydet siis kunnossa. Skype (internetpuhelin- ja pikaviestinohjelma) käynnistyy automaattisesti, sillä olen lisännyt sen automaattisesti käynnistyvien ohjelmien listaan. Ilmaisinalue kertoo, että päivityksiä on saatavilla. Klikkaan kuvaketta, jonka jälkeen avautuu ikkuna, jossa kerrotaan, mitä päivityksiä on saatavilla ja montako kilotavua netistä haetaan. Klikkaan Asenna päivitykset -painiketta, näppäilen salasanani ja annan koneen hoitaa päivitykset. Avaan Mozilla Firefox -internetselaimen ja siirryn gmail-sähköpostiini tarkastamaan päivän postit. Jos haluan taustamusiikkia, laitan jonkin mp3-tiedoston soimaan. Mikäli Youtubessa (selaimessa pitää olla Flash-plugin asennettuna) tai YLE:n elävässä arkistossa (jonkin playerin plugin tarvitaan tai sitten pitää kopioida osoite esim. gxine- tai mplayer-videosoittimiin) on mielenkiintoisia videoita, katson ne. Siirrän digikuvat kamerastani koneelle USB-kaapelia pitkin. Siirtäminen tapahtuu näppärästi kopioi-liitä-periaatteella tai sitten automaattisesti avautuvaa ohjelmaa hyödyntäen. F-Spotilla voin sitten "arkistoida" kuvia ja halutessani siirtää albumin vaikka Picasawebiin parilla klikkauksella (paljon vastaavia toimintoja kuin Windowsin Picasassa). Pidän tankkauspäiväkirjaa Google Docs -palvelussa, joten päivitän päiväkirjaa, koska olen juuri käynyt tankkaamassa. Päivityksen jälkeen "vien" päiväkirjan koneelleni varmuuskopioksi ods-muodossa (OpenOfficen taulukkolaskentaohjelman tiedostopääte). Lopulta avaan internetselaimeen Google Readerin, josta katson päivän uutisotsikot ja samalla "skypetän" kaverini kanssa.
Onko kaikki oikeasti noin helppoa? On ja ei. Linuxin (Ubuntun) "heikkous" on se, että aluksi pitää säätää hirveästi, että saa kaikki asiat toimimaan. Oletuksena mm. DVD-levyt ja mp3-tiedostot eivät toistu. Langattoman verkon saa toimimaan, mutta se voi vaatia aluksi hieman arpomista ja ohjeiden lukemista. Eksoottiset näytön asetukset vaativat mystisen xorg.conf-tiedoston penkomista. Ohjelmapaketit asentuvat Synapticin tai Automatixin (joka pitää itse asentaa) kautta näppärästi, mutta ensin pitää osata lisätä jossain kovalevyllä olevaan sources.list-tiedostoon muutama "repository", että tiettyjä ohjelmia löytyy.
Lisäys 29.7.2007 Luin mielenkiintoisen blogikirjoituksen, jossa eräs käyttäjä listasi asioita, miksi hänen mielestään Linux ei ole tarpeeksi hyvä käyttöjärjestelmä Teppo Tavalliselle, ainakaan vielä. Lue englanninkielinen kirjoitus Why Linux has failed to become a viable desktop OS
Vastapainoksi Linuxissa (Ubuntussa) on paljon kaikenlaista valmiina asennuksen jälkeen. Löytyy internetselain (Mozilla Firefox), toimisto-ohjelmat (OpenOffice), kuvankäsittelyohjelma (GIMP), kuva-albumiohjelma (F-Spot) ja muutama yksinkertainen peli. Oheislaitteet toimivat yllättävän hyvin, itse ainakin sain välittömästi toimimaan kaikki tarpeelliset asiat (tulostin, kuviensiirto kamerasta, headset, langaton verkko). Ja tulevassa Ubuntu-jakelussa (Gutsy Gibbon) luvataan, että käyttö helpottuu entisestään! Mm. xorg.conf-tiedoston käpistely siirtynee historiaan (niin sen pitääkin). Uskon ja toivon, että Linuxin käytettävyys on pian sillä tasolla, että kuka tahansa voi pienellä vaivalla siihen siirtyä. Himotietokonepelaajat luultavasti pysyvät Microsoftin talutettavina, koska kaikki kuuminta hottia olevat pelit tehdään Windowsille.
Olkaa rohkeita ja uskaltakaa kokeilla Linuxia! Lopuksi voisin mainita, että olen Linuxin lisäksi innostunut suuresti MacIntosh-koneista ja upeasta Mac OS X -käyttöjärjestelmästä, joka on mielestäni kertaluokkaa Windowsia parempi. Mac OS X tulee vain Applen koneiden mukana ja ne koneet ovat valitettavasti hieman kalliimpia kuin PC:t. Toisaalta ne ovat toimivia ja tyylikkäitä kokoonpanoja!
Lisäys 16.7.2007. Voit tutustua Ubuntu Linuxiin Ubuntu tutuksi -sivustolla ja katsoa myös suomenkielistä Ubuntu-foorumia, jossa voi keskustella Ubuntusta ja esittää siihen liittyviä kysymyksiä.
Setä on puhunut.
Uusi blogi
Hola amigos!
Päätin perustaa blogin jälleen kerran. Aikomukseni on toisinaan höpistä tänne erinäisiä tarinoita aiheesta kuin aiheesta. Tarkemmin sanottuna aiheita voivat olla tietotekniikka, politiikka, kirjallisuus yms. Lähinnä tämä päiväkirja on omaksi iloksi, mutta jos joku muukin erehtyy lukemaan, niin sepä mukavata!
Päätin perustaa blogin jälleen kerran. Aikomukseni on toisinaan höpistä tänne erinäisiä tarinoita aiheesta kuin aiheesta. Tarkemmin sanottuna aiheita voivat olla tietotekniikka, politiikka, kirjallisuus yms. Lähinnä tämä päiväkirja on omaksi iloksi, mutta jos joku muukin erehtyy lukemaan, niin sepä mukavata!
Tilaa:
Kommentit (Atom)